Uusi raha, uudet asenteet - tutkimus valaisee eliittien ristiriitaista suhdetta pohjoismaiseen hyvinvointimalliin

Monien nousevilla aloilla rikastuneiden mielestä julkinen sektori on tehoton ja toimimaton. Samalla se on tarjonnut mahdollisuuden kasvattaa omaa varallisuutta.

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa Keeping New Money on Board: The New Nordic Wealth Elites and the Future of the Welfare Model tarkastellaan uusien taloudellisten eliittien suhdetta pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että merkittävä osa uusista eliiteistä suhtautuu kriittisesti hyvinvointivaltioon. Kritiikki kohdistuu erityisesti julkisen sektorin tehottomuuteen sekä sosiaaliturvan rakenteisiin eli esimerkiksi työttömien tai vähävaraisten tukemiseen.

– Monet tutkimuksessa haastatelluista ajattelevat, että julkinen sektori on toimimaton. Sen sijaan he kokevat itsensä pelastajina, jotka ratkaisevat julkisen sektorin ongelmia, kertoo hankkeen johtaja, Jyväskylän yliopiston sosiologian apulaisprofessori Hanna Kuusela.

Tutkimuksessa on haastateltu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, koulutusalalla sekä teknologiasektorilla viime aikoina vaurastuneita henkilöitä. Heidän näkemyksiään on kartoitettu yli 70 tutkimushaastattelulla. Lisäksi tutkimuksen lähteenä on käytetty media-aineistoa, jonka avulla selvitetään, miten nykyajan eliittejä kuvataan julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen apuna on käytetty myös julkisia lähteitä kuten verotustietoja, vuosiraportteja ja yritysrekistereitä.

Monilla haastatteluihin osallistuneilla on jossain määrin kaksijakoinen suhde julkiseen sektoriin, sillä se on usein heidän yritystensä suurin asiakas ja yritystoiminnan elinehto.

Hankkeen alustavien tulosten mukaan monet suomalaiset teknologia-alan nuoret menestyjät kuitenkin erottuvat joukosta, sillä monet heistä kannattavat pohjoismaista mallia. Heitä tutkitaan Helsingin yliopistossa, jossa haastateltiin uusia digitaalisia teknologioita hyödyntävien yritysten perustajia ja johtajia. Nämä uuden talouden menestyjät kokevat itse saaneensa paljon pohjoismaiselta hyvinvointivaltiolta, ja siksi pitävät sitä tärkeänä myös jatkossa tuleville sukupolville.

Jyväskylän yliopistossa toteutettavassa osatutkimuksessa haastateltavien joukkoon kuuluu myös noin 90 suuria lahjoituksia tehnyttä henkilöä. Myös heidän suhtautumisensa pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin on usein myönteinen.

– Yksityinen lahjoittaminen ei näiden ihmisten puheissa kilpaile hyvinvointivaltion kanssa, vaan sitä pidetään osana yhteisvastuullista eetosta, Kuusela sanoo.

Kahden maan välillä on jonkin verran eroja haastateltavien taustassa, sillä Tukholman yliopistossa toteutetttavaan Ruotsin osatutkimukseen kuuluu koulutussektorilla vaurastuneita henkilöitä.

Ruotsissa koulutuksen markkinaehtoistuminen on luonut uusia varakkaita eliittiryhmiä, jotka ovat olleet laajan julkisen keskustelun kohteena. Tämä uusi ”hyvinvointivaltiosta hyötyvä eliitti” pitää itseään yrittäjinä, jotka tarjoavat Ruotsin koulutussektorille innovaatioita, kustannustehokkuutta ja hyviä oppimistuloksia – mutta silti heitä kritisoidaan laajasti julkisessa keskustelussa.

– Suomessa perusasteen tai toisen asteen koulutuksen avaamisesta markkinoille ei tällä hetkellä juurikaan edes keskustella, Kuusela sanoo.

Tutkimushankkeessa julkaistaan muun muassa tänä vuonna ilmestyvä englanninkielinen kirja Rich Radicals, joka käsittelee suomalaisia eliittejä ja heidän näkemyksiään pohjoismaisesta mallista. Myös useita tutkimusartikkeleja tullaan julkaisemaan hankkeen lähestyessä loppua.