Naapurimaan kollega on korvaamaton uuden ajan eurooppalaisilla rajoilla
Nykyajan Pohjolassa rajat ovat sekä kulkureittejä että suodattimia, joilla paikataan Schengenin ulkorajan ”repeämiä”.
Unpacking the Conventions Between Openness and Security in the Nordic Region: Digital Public Surveillance Practices at Three State Borders on monitieteinen tutkimushanke, joka käsittelee käytännön työtä rajoilla ja erityisesti siihen liittyvää uutta teknologiaa. Hanketta johtaa Göteborgin yliopiston Torsten ja Wanja Söderbergin muotoilujohtamisen professori Elena Raviola.
– Kansalliset rajat ovat aina olleet poliittisia kohteita, jotka määrittävät valtioiden toimivallan. Niitä on aikojen saatossa siirrelty sotien, miehitysten tai kolonisaation kautta. Rajoja on politisoitu yksinkertaistetuilla iskulauseilla, kuten ”vahvat rajat”. Mutta mitä rajojen vahvistaminen käytännössä tarkoittaa yhtenäisessä Pohjolassa? kysyy Raviola.
Schengen-sopimuksen lupaus ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta on johtanut siihen, että rajoilla tehtävässä työssä punnitaan jatkuvasti avoimuuden ja turvallisuuden välistä tasapainoa. Tutkijaryhmä on käynyt läpi suuren määrän asiakirjoja ja selvityksiä, jotka liittyvät Euroopan ja Pohjolan rajoihin sekä niihin liittyviin kriiseihin viimeisten 20 vuoden aikana.
Käytännön kysymyksiä on paljon. Ruotsissa valtion fyysiset rajat ulottuvat laajalle. Hallinnollinen työ lisääntyy erityisesti silloin, kun rautatiet ylittävät rajoja tai kun järjestelmiä hallinnoi useat eri omistajat ja viranomaiset.
Schengen lisäsi rajatyötä
Tätä taustaa vasten pitkä pohjoismainen yhteistyö on erityisen kiinnostavaa. Raviola mainitsee 1950-luvulla solmitun pohjoismaisen passivapauden sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteen luoda Pohjolasta maailman yhtenäisin alue vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan EU vahvistaa ulkorajavalvontaansa esimerkiksi vaatimalla Schengenin ulkopuolisilta kansalaisilta biometristä tunnistamista, mikä kasvattaa eurooppalaisia tietokantoja.
– Tämä mahdollistaa sen, että sisärajoilla voidaan poimia pois se, mitä Schengenin ulkorajoilla on jäänyt huomaamatta. Eräs haastateltava kutsuu tätä ”Schengenin ulkorajan säröiksi”. Tällä hetkellä rajanvalvontaa vahvistetaan jälleen – aiemman purkuvaiheen jälkeen. Nyt mukana on myös uutta teknologiaa. Toiveena on, että digitaalinen tekniikka auttaa rajojen valvonnassa siten, että rajoja ei jouduta sulkemaan, Raviola sanoo.
Ihmisten välinen yhteistyö rajalla yllätti
Käytännön rajavalvontaa on haastavaa organisoida. Kaikkien rajojen sulkeminen lisää paikallisiin toimijoihin kohdentuvaa painetta, sillä he joutuvat päättämään, ketkä saavat liikkua. Eri maiden järjestelmät eroavat toisistaan ja tiedon jakaminen on usein byrokraattista ja hidasta.
Siksi henkilökohtaiset kontaktit ja verkostot ovat tärkeitä. Se tuli selvästi esiin rajalla työskentelevien haastatteluissa, joita tehtiin sekä Tanskan ja Ruotsin välillä että Euroopan pisimmällä maarajalla eli 1 630 kilometriä pitkällä Ruotsin ja Norjan välisellä rajalla. Tullin ja poliisin lisäksi tutkijat haastattelivat lentokenttähenkilökuntaa, rajakomiteoita ja muita sidosryhmiä.
Elena Raviolan mukaan oli yllättävää, kuinka suuri merkitys eri valtioiden välisellä yhteistyöllä oli.
– Kun rajatyöntekijät eri maista työskentelevät läheisessä yhteistyössä, syntyy toimintatapoja, jotka auttavat seulomaan ja jakamaan tietoa nopeammin.
Tällä hetkellä käynnissä on useita rajat ylittäviä aloitteita. Ruotsin ja Norjan välisellä rajalla mailla on yhteinen poliisiasema Edan ja Eidskogin kuntien alueella. Ruotsissa ja Tanskassa työskentelee puolestaan ryhmä poliiseja, jotka kiertävät maiden välillä ja tekevät yhteistyötä.
Teknologia rekisteröi kaiken – mutta tulkitsee puutteellisesti
Teknologia vaatii myös tulkintaa. Rekisterikilvistä voi tulla lukukelvottomia sään takia tai ne voivat yhdistyä väärään dataan.
– Uusi ruotsalainen laki on laajentanut poliisin toimivaltuuksia tietyillä rajoja lähellä sijaitsevilla alueilla. Laki sallii myös ANPR-kamerat, jotka rekisteröivät esimerkiksi kaikki ajoneuvojen rajanylitykset ja yhdistävät tiedot automaattisesti muihin tietokantoihin. Toimintatapa ei ainoastaan laajenna rajoja maantieteellisesti, vaan myös ajallisesti – tietoa voidaan säilyttää ja käyttää uudelleen paljon myöhemmin.
Tutkijat halusivat tutkia poliittisesti ja eettisesti latautuneita rajoja myös vuoropuhelussa yleisön kanssa. Keväällä 2025 tutkimushanke teki yhteistyötä Göteborgin Röhsska-museon kanssa biometrisen valvonnan teemaan liittyen. Yhteistyöhön kuului taideteoksia, seminaareja ja opiskelijoiden kanssa toteutettu roolipeli. He saivat esimerkiksi eläytyä siihen, minkälaisen tarinan rajanylityspaikalla oleva esine voisi kertoa.
– Käytimme monitulkintaisia menetelmiä, joilla heräteltiin opiskelijoita pohtimaan teemaa. Taiteen ja tutkimuksen rajojen ylittäminen avaa uusia mahdollisuuksia keskustella yhteiskunnan kehityksestä ja kehittämisestä.
Innovatiiviset kokeilut jatkuvat 23. lokakuuta Kööpenhaminan IT-yliopistossa järjestettävällä seminaarilla Borders, Bodies and Databases.
Lisätietoja:
Professori Elena Raviola
Göteborgin yliopisto
elena.raviola@gu.se